Meksikon pikajuna – eikun pikaruoka: katkaraputacot itsetehdyistä tortilloista


IMG_4014

Meksikon ruoka on kuulemma nyt IN. Ja nimenomaan aito mexmex, ei Amerikan texmex. Meillekin ostettiin isännän toiveesta Felipe Fuentes Cruzin ja Ben Fordhamin kirjoittama Aitoa Meksikon ruokaa– kirja, jonka reseptit vaikuttavat mahtavan freeseilta ja loppujen lopuksi simppeleiltä. Ainoa ongelma usein vain on raaka-aineiden saatavuus, tomatilloihin (ei siis ollenkaan sama asia kuin tomaatti) ja tiettyihin chileihin ei Suomessa törmää. Meksikolaisessa ruuassa käytetään paljon kuivattuja ja savustettuja chilejä, jotka eivät ole välttämättä kovin tulisia, ja niiden tuoma makupaletti on enemmän makean hedelmäistä ja hienovaraista (Chipotle, Guajillo, Chile de Arbol, Serrano, Ancho). Myös tulisempaa jalapeñoa, habaneroa ja Scotch Bonnett- chiliä käytetään, näitä Suomesta saat hyvin varustelluista ruokakaupoista tuoreenakin. Stokkalla kuulemma on joskus nähty tomatilloja. Meille tilattiin läjäpäin britti-nettikaupasta kuivattuja chilejä, mutta vasta viikko sitten löysin monia näistä kuivatuista chileistä ihan pääkaupunkiseudun Cittareista, hieno juttu!

Tortillojan tekeminen itse näitä ruokia varten on tärkeää. Kun kerran olet syönyt oikeaa, itse tehtyä tortillaa, ei niihin kaupan vakuumipakattuihin lättyihin oikeasti halua enää koskea, edes pitkällä tikulla. Tortillan tekoon ei saa kulumaan edes paljon aikaa, edes se ei ole esteenä 🙂 Eka satsi meni meillä ihan puihin, mutta jo seuraava oli niin huippu, että tätä syödään meillä varmasti useinkin. Tortillojen teossa tärkeintä on oikeat maissijauhot, joiden on oltava masa harina-jauhoja. Tavallisista kaupasta löytyvistä maissijauhoista et saa kunnollisia maissitortilloja. Tortillojen tekoon sopivia jauhoja löytyy hyvin varustelluista ruokakaupoista ja esim. Ruohonjuuresta.

tortilla3

Maissitortillat (8-10kpl, halkaisijaltaan noin 10-12cm)

2,25 dl masa harina- jauhoja (lisää tarvittaessa
1 rkl ruokaöljyä
1 tl suolaa
1,4 dl vettä (lisää tarvittaessa)

Sekoita maissijauhojen joukkoon suola kulhossa. Kaada joukkoon puolet vedestä, ja sekoita lusikalla. Lisää joukkoon ruokaöljy ja pikkuhiljaa loput vedestä. Sekoita, kunnes saat aikaiseksi kosteaa muovailuvahaa muistuttavan taikinan. Jos taikina tuntuu kuivalta ja murenevalta, lisää joukkoon hiukan vettä. Taikina ei kuitenkaan saa olla liian kosteaakaan, jos taikina tarttuu sormiin, lisää hiukan jauhoja. Jossain ohjeessa luki, että ”vaivaa” taikinaa noin 5 min, sitä ohjetta olen noudattanut. Jätä taikina lepäämään liinan alle siksi aikaa kun silppuat katkaraputacojen muut ainekset.

Tortillojen valmistus: Ota kaksi palaa leivinpaperia tai 2 Kokkausarkkia. Tee taikinasta tasakokoisia pieniä palloja (sopivat naisen nyrkin sisälle, halkaisijaltaan ehkä hiukan suurempia kuin golfpallo). Laita tasaiseksi pyöritetty taikinapallo kahden Kokkausarkin väliin, ja paina tortillalätty alkuun tasapohjaisella ja jykevällä paistinpannulla. Tämän jälkeen voit kaulita kaulimella lättyä halkaisijaltaan suuremmaksi. Huolehdi, että lätty on tasapaksuinen kauttaaltaan, paksuus olisi hyvä olla noin 3mm. Jos lätty on ohuempi, se todennäköisesti repeää, ja liian paksu taas ei kypsy kunnolla. Kasaa kaulitut tortillat lautaselle, laita jokaisen väliin pala leivinpaperia tai kokkausarkkia, jotteivat ne tartu toisiinsa.

tortilla1Kun lätyt on kaulittu, lämmitä pinnoitettu pannu kuumaksi, ei kuitenkaan täysille. Meillä mennään ensin +12/14, ja lasken sitten lämpöä +11/14. Muista: ei rasvaa pannuun!

Laita tortilla kuumalle pannulle, paista ensin noin 1 minuutin ajan, ja käännä sitten. Kääntämisen jälkeen tortilla alkaa hiukan kuplia, ei välttämättä nouse kuitenkaan hirveästi. Paista vielä 1/2-1 minuutin ajan, ja käännä tortilla vielä kerran. Paista ehkä 1/2 minuutin ajan. Nosta valmis tortilla lautaselle sivuun puuvillaliinan alle, jotta ne pysyvät lämpiminä eivätkä kuivahda. Toista edellä mainitut toimenpiteet kunnes olet saanut kaikki tortillat paistettua.

tortilla2

Katkaraputacot eli Taco de camarón 

1 rkl voita
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna hyvin pieneksi
200 g kuorittuja raakoja tai kypsennettyjä katkarapuja (kannattaa ostaa jumborapuja, eli ei niitä kaikista pienempiä katkiksia)
ripaus savustettua paprikajauhetta

Sulata voi paistinpannussa miedolla lämmöllä, ripsauta voin joukkoon paprikajauhe. Sekoita. Lisää pannulle katkaravut sekä hienonnettu valkosipuli, sekoita kunnes raa’at katkaravut kypsyvät (n.4min) tai jos käyttämäsi katkikset ovat jo kypsiä, 1-2 minuutin ajan. Älä kypsennä liikaa, ravut muuttuvat kumipalloiksi. Tee tämä täyte juuri kun ruokailijat istuvat pöytään!

Salsa tuoreista tomaateista eli Pico de Gallo 

4 kypsää tomaattia
1/2 punasipuli tai pieni salottisipuli
2 kevätsipulinvartta
kourallinen tuoretta korianteria
sormisuolaa

Leikkaa tomaatti pieniksi kuutioiksi, hienonna sipulit ja korianteri. Sekoita ainekset hyvin, ja mausta suolalla.
Tämän ohjeen mukaan salsasta tulee melko vetistä, seuraavalla kerralla näen hiukan enemmän vaivaa, ja kalttaan tomaatit (kuorin ne kiehuvan veden avulla), ja poistan tomaateista vetiset siemenet, jolloin salsaan ei muodostu niin paljon nestettä!

Lisäksi tarjoiluun: 

150 g suikaloitua side- eli roomansalaattia
Chipotle-valkosipulimajoneesia (sekoita 2,5 dl majoneesiin 2 hienonnettua valkosipulinkynttä ja 3-6 rkl Chipotle-chilitahnaa, esim. Poppamiehen Savuinen Chipotle-tahna)

Asettele ainekset tortillojen päälle kerroksittain ja eikun syömään!

Lohi-klubileipä loman loppumisen harmin lieventämiseen


Teki mieli jotain herkkua, ehkä hampurilaista, muttei ehkä sellaista perinteistä. Ja kalaa, grillistä tietysti. Suunnitelmissa oli nimittäin testata SAGAn lanseeraama kesäpelti: folion päälle laitettu Kokkausarkki, joka mahdollistaa näiden hankalampienkin ruoka-aineiden grillauksen ritilöillä ilman pelkoa rasvan leimahduksista ja ruuan murenemisesta briketeille…

lohiklubi4

Surffikierros netissä ja testattavaksi löytyi club sandwich eli klubileipä lohesta tehtynä. Lohen marinadissa käytettiin tuoretta basilikaa, joka oli mielestäni melko mieto mauste, kenties vaikka ruohosipuli ja/tai tillikin voisivat toimia paremmin. Seuraavalla kerralla testataan siis vähän jotain muuta mausteena 🙂 Oli muuten supermaittavaa, mutta erittäin sottaista syötävää.
Lohen grillaus sitävastoin oli kuitenkin erittäin helppoa ja siistiä kesäpellin ansiosta. Kala grillaantui erinomaisesti, sai hyvät värit pintaansa, ei tarttunut kiinni paistoalustaan, ja lohipalat sai myös hyvin käännettyä ehjänä. Kokkausarkki on kevyesti silikonoitu, jolloin siihen ei ruoka tartu herkästi kiinni.  Kalaan ei olisi tarvinnut edes oliiviöljyä laittaa, lohen oman rasva riittää varmastikin, mutta ideana oli marinoida kala ennen valmistusta.

Näin valmistat kesäpellin:
SAGAn kokkausarkki (pienempi, 33 x 27cm) asetetaan folion päälle, taittele folion reunat vielä kevyesti arkin päälle, jotta pelti pysyy kasassa.

lohiklubi1

Reseptistä puuttui täysin suola, itse laitoin sitä hiukan marinadiin, mutta silti kala jäi suolattomaksi. Eli kannattaa suolata lohi vielä ennen grillausta kevyesti. Itse laitoin marinadiin lisäksi vielä raastettua sitruunankuorta. Ja se majoneesi: se ihan oikeasti kannattaa tehdä itse. Aikaa menee ehkä 3 minuuttia, ja on taatusti parempaa mitä kaupasta saat- ja halvempaa 😉

Sitruunainen pikamajoneesi sauvasekoittimella (n. 2dl)

1 huoneenlämpöinen luomumuna
1,5-2 dl neutraalin makuista ruokaöljyä
1 rkl tuoretta sitruunanmehua (tai valkoviinietikkaa, punaviinietikkaa, balsamicoa…)
1 tl Dijon- sinappia
pari rouhausta valkopippuria myllystä
suolaa ripaus

Riko muna korkeaan kulhoon. Lisää päälle loput ainekset. Majoneesin valmistuksessa tärkeää on, että ainesosat ovat huoneenlämpöisiä.
Laita sauvasekoitin kulhon pohjaan kiinni, ja surauta ainekset sekaisin muutamalla pumppaavalla liikkeellä. Voilà, tässä sinulla on supermajoneesi.
Tarkista suola, voit vielä maustaa majoneesin halutessasi vaikka sitruunanmehulla, tabascolla, cayennepippurilla, valkosipulilla… Mielikuvitus rajana!
Tällä reseptillä teen majoneesin aina, vaihtelen vain happoa (etikkaa/sitruunaa) ja mausteita sen mukaan mihin ruokaan tarvitsen majoneesin.

Klubileipä lohesta eli salmon club sandwich

nahaton lohi- tai kirjolohifilee
maukasta maalaisleipää (tai paahtoleipää) viipaleina/ 2 viipaletta per annos
tuoretta salaattia
pekonia (2-3 siivua/per leipä)
tuoretta tomaattia siivuina
punasipulia ohuina siivuina
majoneesia
basilikaa/ruohosipulia/tilliä
luomusitruunan kuori raastettuna (pese ennen raastamista lämpimällä vedellä) ja mehu puristettuna
2-3 rkl oliiviöljyä

Leikkaa lohesta jokaiselle sopivat annospalat. Marinoi lohi: sekoita oliiviöljyyn sitruunanmehu sekä pari kolme rkl silputtua basilikaa (tai haluamasi muuta tuoreyrttiä). Sitruunankuori tuo halutessasi lisää sitruunaista makua.  Marinoi peitettynä jääkaapissa 1-4 tunnin ajan.
Valmista majoneesi ylemmän ohjeen mukaan. Mausta valmis majoneesi silputulla basilikalla (tai ruohosipulilla) ja sitruunankuorella. Laita jääkaappiin maustumaan.
Lämmitä grilli mediumlämpöön.
Paista pekonit paistinpannussa rapeiksi. Valuta rapeat pekonit talouspaperin päällä. Kaada pannusta osa pekonin rasvasta pois, ja ruskista punasipuliviipaleet pekonin rasvassa kevyesti miedolla lämmöllä.
Grillaa lohipalat kesäpellin päällä, n. 3-4 minuuttia puoli (käännä välillä). Mausta lohipalat kevyesti sormisuolalla ennen grillausta. Kun käännät lohipalat, laita leipäviipaleet samalla grilliin lämpenemään. Itse voitelin leivät kevyesti oliiviöljyllä, muttei se ole välttämätöntä.

lohiklubi2

lohiklubi3

Kasaa leivät:
Voitele leipäviipale basilika-sitruunamajoneesilla, laita päälle rapea salaatinlehti ja tomaatin viipaleita. Seuraavaksi kasaan tulee grillattu lohi, mehevät paistetut sipuliviipaleet sekä pekoni. Pieni loraus majoneesia ja toinen leipäviipale päälle.
Varustaudu läjällä servettejä, sillä tämän leivän syöminen on sottaista 🙂

20140730-105418-39258304.jpg

Tämä bloggaus on SAGAn sponssaama 🙂

Tämän testaussession päätteeksi voin rehellisesti sanoa, että Kokkausarkki tulee jatkossakin toimimaan meidän keittiössä. Näppärästi pakattu Kokkausarkki on superkätsy ottaa nopeasti vaikka leikkuulaudan suojaksi broileria tai kalaa käsiteltäessä. Sillä saa suojattua astiat, ja kun vaikka itse-marinoitu broisku on sen päällä viety tarjoiluastiassa grillille, arkin voi hävittää (biojätteessä! 🙂 ) ja tarjoiluastia alla on edelleen puhdas ja valmis vastaanottamaan kypsät tuotteet. Kokkausarkkeja on kahta eri kokoa, isompi Kokkausarkki (33 x 42cm) on ehdoton nyyttejä valmistettaessa. Kesäpeltiin käytin siis pienempää (33 x 27 cm).

Kevään ekat grilliburgerit


Itse väsätty burgeri on erinomaista lauantairuokaa. Varaat vain hyvät ainekset ja jos aikasi ei riitä sämpylöiden tekoon, hommaat kaupasta mahdollisimman maittavat sämpylät (ei ehkä kuitenkaan niitä vakuumiin pakattuja, monta kuukautta säilyviä hampparisämpylöitä…), vaikka rapsakkapintaiset juustosämpylät niin kuin minä tällä kertaa.
… Ja hei laadukasta pihvikarjan jauhelihaa, meillä tuota Highlanderin eli Ylämaan karjan laadukasta jauhelihaa on aina pakastimessa.

hampurilainen

Hyvän lihan lisäksi oikeaan hampurilaispihviin ei tule muuta kuin hyvää suolaa ja vastajauhettua mustapippuria (kuten olen todennut jo viime kesän bloggauksessa Kesän paras hampurilainen), mutta halusinpa kokeilla Paul Svenssonin Grilli kuumana- kirjasta löytynyttä reseptiä. Oli muuten aivan mahdottoman mehevät ja maukkaat pihvit! Näitä teen seuraavallakin kerralla!

Gourmet- hampurilaispihvit à la Paul Svensson
(reseptiä hiukan muokattu, minä sain tästä määrästä 6 pihviä)

600 g HYVÄÄ pihvikarjan jauhelihaa, jauha vaikka itse myllyllä 😉
1 valkosipulin kynsi veitsellä hyvin hyvin pieneksi silputtuna
1 tl hyvää suolaa
0,5 tl vastajauhettua mustapippuria
1 rkl Dijon-sinappia
0,5 dl kylmää vettä
kourallinen hienoksi hakattua (lehti)persiljaa

ruokaöljyä

Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään. Minä käytän aina jauhelihapullien tai -pihvien taikinan vaivaamisessa kertakäyttökäsineitä. Taputtele taikinasta 6 yhtä paksua, tiivistä pihviä. Varmistu, että taikina on noin huoneenlämpöistä grilliin laitettaessa, ei siis suoraan jääkaapista!
Voitele pihvit kevyesti ruokaöljyllä ennen grilliin laittoa.
Grillaa pihvejä suoralla lämmöllä grillin ritilällä molemmin puolin, kunnes pihvit ovat oman toiveesi mukaiset kypsyydeltään.

Majoneesin teko ei paljon aikaa vaadi, muista vain ottaa ainekset riittävän ajoissa huoneenlämpöön. Teen mielelläni useinkin pieniä määriä käsinvatkaten, varsinkin tässä määrässä ei käsi väsy, mutta kun keltuaisten määrä kasvaa 3 tai yli, alkaa majoneesin käsin vatkaaminen olla jo hiukan työlästä. Mutta maku on loistava, perusmajoneesia (ilman tuota paprikaa tms) voikin sitten maustaa oman maun mukaisesti: sitruunaa, limeä, valkosipulia, chiliä…

Savu-paprikamajoneesi 

1 keltuainen
2 tl valkoviinietikkaa
1 rkl Dijon-sinappia
0,5 tl savustettua paprikajauhetta
ripaus vastajauhettua valkopippuria
suolaa
n.1,5 dl ruokaöljyä

Ota ainekset huoneenlämpöön ajoissa. Vaikuttaa reippaasti majoneesin valmistukseen…
Laita kulhoon kananmunan keltuainen, etikka, sinappi ja mausteet. Ota rohkeasti käsivatkain pikkukätöseen ja lähde vatkaamaan keltuaisseosta, lisäten joukkoon aluksi tipoittain ruokaöljyä. Kun seos paksunee, voit lisätä öljyä joukkoon hiukan rivakammassa tahdissa, ohuena norona.
Tämä pikkuannos riitti juuri sopivasti näille pihveille.

Meidän hampurilaistemme välissä oli tällä kertaa pihvien ja itsetekoisen majoneesin lisäksi rapeaa pekonia, avokadoa, tomaattia, manchego-juustoa tai englantilaista savu-cheddaria sekä rapeaa jääsalaattia.

Turuust vielä toisenkin kerran: Mamin omenaglaseerattua viljapossunkylkeä


Lauantaina juhlaruoan paikalle valitsin Turku lautasella– kirjasta ravintola Mamin runsaan possureseptin: omenaglaseerattua viljaporsaankylkeä omena-majo-neesikastikkeella sekä punasipulilisukkeella. Possun lisäksi oli vielä ”maalais-ranskalaiset” eli uunilohkoperunat.

maminpossu

Pitkään uunissa matalalla lämmöllä haudutettu possunkylki on herkkua varsinkin kun se saa omenaisen glasyyrin päälleen.
Omenakastike oli kaikessa yksinkertaisuudessaan itsetehtyyn majoneesiin sekoitettua vihreää omenaa ripauksella suolaa ja pippuria. Ehdottomasti majoneesi kannattaa vaivautua vatkaamaan itse, eikä siihen aikaa tuhraannu paljonkaan vaikka vatkaisit majoneesin käsin.
Punasipulia haudutettiin sokerin ja punaviinietikan kanssa, ja joukkoon tipautettiin kourallinen kirsikkatomaatteja: kirpeän raikas lisuke muuten ehkä raskaalta vaikuttavalle annokselle.
Talouden possu-fanaatikko oli annoksesta hyvin mielissään ja kehui sen maukkautta. Tätäkin teemme toiste 🙂

Omenaglaseerattu possunkylki 4:lle

1 kg possunkylkeä
suolaa

Suolaa possunkylki kevyesti, ja kypsennä sitä uunissa 150 asteessa 3 – 3,5 tuntia.
Jäähdytä. Voit kypsentää possun jo edellisenä päivänä.

possunkylki2

possunkylkiOmenaglasyyri

5 dl omenamehua
1 sitruunan ja 1 limen mehu
0,5 dl hunajaa

Keitä omenamehusta, vastapuristetusta sitruunan ja limen mehuista sekä hunajasta miedolla lämmöllä siirappimainen glasyyri. Aikaa kannattaa siirapin kokoonkeittämiseen varata reilusti (1-1,5 h).

Lämmitä uuni +180 C asteeseen (meillä uuni oli reilussa parissa sadassa, kun paistoin uuniperunat samalla). Leikkaa ylikypsä possunkylki noin sentin paksuiksi viipaleiksi, aseta uunipellille. Voitele omena-siirapilla, ja glaseeraa uunissa noin 12-15 minuuttia, kunnes liha on komean rapsakan näköistä. Lisäsin siirappia kerran kypsennyksen aikana possulle.

Omena-kastike

2 vihreää omenaa, kuorittuna
2 dl majoneesia (itsetehtyä, mieluiten)
Maldon- suolaa
loraus sitruunamehua

Paloittele omenat pieniksi kuutioiksi, sekoita majoneesin joukkoon. Mausta ripauksella hyvää suolaa ja lorauksella tuoretta sitruunamehua. Tarkista maku. Anna makujen tasaantua hetken jääkaapissa ennen tarjoilua.

Punasipuli-kirsikkatomaattilisuke

2 punasipulia hyvin ohuiksi suikaleiksi viipaloituna
1 dl punaviinietikkaa
1 dl sokeria
20 halkaistua kirsikkatomaattia
merisuolaa

Kiehauta kattilassa sokeri ja punaviinietikka, lisää sipulit. Anna hautua viitisen minuuttia, ja jätä liemeen maustumaan. Jäähdytä. Lisää joukkoon juuri ennen tarjoilua puolitetut tomaatit, mausta suolalla.

punasipuli