Kuningasravun koipia grillistä – aika spesiaalia!


kingcrab2

Olen tottunut hankkimaan kotiin erilaisia ruoka-aineita mitä erikoisemmista paikoista, näin nettiaikaan löytyy vaikka mitä lähes suoraan tuottajilta. Pettymyksiä ei ole tullut, mutta hiukan huvittavaa on jonotella erikoisissa paikoissa parkkipaikoilla saadakseen tuoretta tai pakastettua ruokaa pakettiauton takaa. Viimeisin löytö oli Jäämereltä tuotua tuoreena pakastettua kuningasrapua! WWF:n kalaoppaassa kuningasrapu on päässyt suositeltavien kalalajien listalle, koska se uhkaa alkuperäislajien elinvoimaisuutta Jäämerellä. Kuningasrapu on haitallinen vieraslaji, joka lisääntyy voimakkaasti, ja jolla ei ole luontaisia vihollisia. Kuningasravulle kelpaa ravinnoksi kaikki mahdollinen merenpohjasta, jolloin muille eliöille ei jää ravintoa riittävästi, joten sen pyynti on suositeltavaa. Kuningasrapu voi kasvaa jopa 10-15 kg möhkäleeksi, ja sen jaloista löytyy kunnolla syötävää. Varsinaista rapuosaa ei syödä. Itse hommasin pakastimeeni muutaman klosterin eli kolmen jalan kimpun. Yhdestä klosterista riittää alkupaloiksi 2-4 hengelle, toki riippuen jalkojen koosta.IMG_4055

Pääsiäisen kunniaksi halusin testata tätä harvinaisempaa herkkua. Sulatin ravunjalat jääkaapissa vajaan vuorokauden ajan, ja halkaisin jalkojen kuoren kalasaksilla, ja jätin ravunlihat toiseen kuoreen. Ei muuta kuin kuumaan grilliin voi-yrttiseoksen kera muutamaksi minuutiksi ja superherkku samppanjan kera oli siinä! Keep it simple stupid– motto pätee tässäkin, yksinkertainen on vain yleensä parasta 🙂 Kuningasravun liha oli erittäin maukasta, ja kovin erilaista kuin mikään aiemmin maistamani ravunliha. Ystävänpäivänä valmistettu hummeri ei vetänyt tälle maussa vertoja. Ehdottomasti kampasimpukoiden rinnalla äyriäissuosikkini! Kuningasravun liha on erittäin lihaisaa ja mehukasta, parasta oli varsinkin jalkanipun ”jalkapöytä”, eli se n. 3-5 cm paksu jalkojen kiinnityslihas vai mikä lie onkaan. Suosittelen vahvasti, jos vain jossain törmäät tähän rapuun!

Kuningasravun jalat brikettigrillissä 

1 kuningasravun klusteri ( = 1 jalkanippu = 3 jalkaa + saksi + jalkojen kiinnityskohta) n. 100 g voita
2 valkosipulinkynttä
hienonnettuna lehtipersiljaa ja ruohosipulia
suolaa

Sulata kuningasravun jalat jääkaapissa noin vuorokauden ajan. Leikkaa ravunjaloista puolet kuoresta kala- tai lintusaksilla, jätä ravunliha kiinni alempaan kuorenpuoliskoon. Ole varovainen, kuningasravun piikit ovat teräviä, ja niistä saa helposti haavoja käsiin. kingcrab1 Kuumenna grilli kuumaksi (itse valmistin grillissä rapujen jälkeen savustamalla kokonaisen ankan). Sulata pienessä kattilassa voi, ja lisää joukkoon valkosipuli. Keitä parin minuutin ajan, ja lisää joukkoon loput ainekset. Nosta levyltä. Ripottele hieman suolaa ravunlihan päälle. Levitä voi-yrttiseosta lusikalla koipien päälle juuri ennen grillausta. Grillaa kuumassa grillissä 5-10 minuutin ajan, siirrä tarvittaessa rapuja pois kuumimmasta kohdasta. Varo leimahtavia liekkejä. Jos voisulaa jäi yli, voit valella kypsiä ravunjalkoja vielä voilla tarjoiluastiassa. Kypsä ravunliha muuttuu läpikuultamattomaksi, varo kuitenkin kypsentämästä liian pitkää, jolloin liha muuttuu purkkamaiseksi ja sitkeäksi, ja tarttuu herkästi kuoreen. Vähän mentiin mutu-tuntumalla… 🙂 kingcrab3 Tarjoile heti, vaikka raikkaan salaatin kera alkuruokana, ruokajuomana tietysti samppanjaa (Charles Heidsieck Réserve Brut)!

Kokin huomio: Yleensä kaupasta löytyvät kuningasravut on jo valmiiksi keitettyjä, mutta nämä olivat siis tuoreena pakastettuja, jolloin valmistuksessa voi enemmän käyttää vielä mielikuvitustaan. Valmiiksi kypsennettyjä rapuja kannattaa käyttää grillissä hyvin lyhyt aika, lähinnä että rapu vain lämpiää. 

Kunnon hodari on tosi kuuma koira


Juhannuksena testattiin Glorian Ruoka & Viini-lehden etelä-korealaisia kimchi-hodareita. Kimchi on korealaisten kansallisruokaa, mausteista kiinankaalia, joka on hapatettu mausteissa ja kalakastikkeessa. Muutaman hetken kyllä haiskahti jääkaappi, mutta ilmeisesti kun kaali on ”valmista”, se ei enää haise. Niin kävikin muutaman päivän jälkeen. Kimchi-hodarin muita täytteitä olivat erittäin kuumalla plancha-parilalla pikaisesti paistettu bulgogi-liha (löysin kotimaista hevosen ulkofilettä, joka toimi loistavasti!), chili, kurkku, porkkana ja seesamimajoneesi. Vaikka aineksia oli reippaasti, ei loppujen lopuksi itse ruuan valmistukseen mennyt aikaa kuin hetki, kun kaikki ainekset oli etukäteen valmistettuja. Superhelppoa herkkua illanistujaisiin, kun ainoa, mikä valmistetaan juuri ennen tarjoilua on liha 🙂

hodari7

Grilliä ei lämmitetty: juhannuspäivän lauantai oli illalla todella sateinen, ja nyt oli hyvä hetki testata uuden AEG:n induktiolieden kylkiäisenä tullutta Maxi-Sense Plancha Grilliä.

20140713-124712-46032908.jpg

AEG Maxi-Sense Plancha Grill
AEG Maxi-Sense Plancha Grill

 

Huipputuote juuri tällaisen ohuen murean lihan pikaiseen paistoon. Paistoalusta on non-stick- käsiteltyä alumiinia, ja rasvaa nopeassa paistossa ei juurikaan tarvita. Se asetetaan induktioliedellä isomman mukautuvan paistoalueen päälle. Ainoa huono puoli levyssä on kenties sen säilytettävyys ison koon takia, mutta toisaalta juuri siksi se on hyvä suurempien määrien paistoon.

 

Ja kunnon hodari vaatii tietysti kunnon sämpylän. Hesarin ruokablogista Kiusauksessa löytyi mielestäni oikein etevän kuuloinen resepti, jota lähdin testaamaan. Loistavia ja maukkaita sämpylöitä, joten tämä ohje on pakko jakaa ja säilyttää! Ja kuten jo hampurilaissämpylöiden ohjeessa kerroin, näidenkin sämpylöiden salaisuus on melko pitkä kohotusaika… Näitä kun on kerran tehnyt ja maistanut, ei paluuta kaupan sämpylöihin ole. Nämä sämpylät on ehdoton must, kun ensi viikon loppuna taas savustetaan pitkän kaavan mukaan pulled porkia 🙂

Hot dog- sämpylät (n.8-12 kpl)hodari5

3 dl maitoa
1 (luomu)kananmuna
50 g sulatettua voita
2 rkl sokeria
8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl kuivahiivaa
1,5 tl suolaa

Voiteluun:
2 rkl tummaa siirappia
2 rkl vettä

(seesaminsiemeniä)

Lämmitä maito haaleaksi ja sekoita joukkoon kananmuna, voisula ja sokeri. Sekoita 1 desiin jauhoja kuivahiiva ja suola, ja sekoita tämä maitoseokseen. Alusta sen jälkeen taikinaan loput jauhot.
Vaivaa taikinaa yleiskoneella vähintään 5 minuuttia tai käsin vähintään 10 minuuttia, kunnes taikina on kimmoisaa. Käsin vaivatessa saatat tarvita enemmän jauhoja. Taikina pitää jäädä kuitenkin hieman löysähköksi, jolloin sämpylöistä tulee riittävän kuohkeita.

Pyöräytä taikina jauhon avulla palloksi. Anna taikinan kohota leivinliinalla peitettynä noin 1½ tuntia.

Vaivaa taikina kevyesti pitkulaiseksi pötköksi, ja leikkaa pötköstä 10-12 palaa. Autenttiset pötkyläiset hodarit saat helpoiten kaulitsemalla taikinapallo soikeaksi lätyksi (reilu 15cm halk).

hodari1Taita sitten molemmista kapeammista päistä reunat, jotta saat sämpylään tasaiset päät.

hodari2

Taittele sitten pitkät sivut päällekkäin, jolloin saat sopivan pötkylän sämpylän. Laita taitellut sämpylät saumapuoli alaspäin leivinpaperille, nostata puolen tunnin ajan vedottomassa paikassa liinan alla.

hodari3hodari4

Voitele siirappi-vesi seoksella, ripottele päälle halutessasi seesaminsiemeniä (ne sopi tuohon kimchi-teemaan 😉  ).
Paista 225-asteisessa uunissa 15-17 minuutin ajan. Anna jäähtyä n.10 min ennen halkaisua.

 

Juomasuosituksena muuten kimchi-hodareille oli yllättäen 😉 olut, vanha tuttu Brooklyn Lager, joka toimii muutenkin hyvin suoraan pullon suusta juotuna sormilla syötävän suttuisen ruuan kanssa. Mutta ehkä yllättävämpi veto oli samppanja Jacquesson Cuvée 737, joka todellakin istui tämän ruuan kanssa kuin nenä päähän 🙂 Ilman ruokaa en ollut niin haltioissani tästä samppanjasta, mutta todellakin hodareiden kanssa toimi loistavasti.

 

Kiitos Mikolle asiantuntevasta palvelusta Expert Porin myymälässä, AEG:n MaxiSense-induktiotaso ja  ProCombi höyry-yhdistelmäuuni ovat olleet aivan mahtavia käyttää ja kokeilla uusia juttuja!

 

 

Kampasimpukoita ja mustaa makkaraa, nam!


Paistetut kampasimpukat ja verimakkara sopivat kuulemma keskenään upeasti, näin olin kuullut muutamaan otteeseen. Joululahjaksi saadussa Johnnie Mountainin Possu– kirjassakin kyseistä yhdistelmää kehuttiin, joten pitihän se nyt testata. Ainoa verimakkara tähän hätään löytyi ihan marketin hyllystä, sitä Tapolan Mustaa. Joskus vielä, kun saan käsiini espanjalaista verimakkaraa, morcillaa, testaan reseptin oitis uudestaan. Mutta hienosti toimi tuo tamperelainenkin versio 🙂 Reseptiä muokkasin hiukan omaan keittiöön sopivaksi.

kampasimpukatverimakkara

Tämä on loistava alkuruoka ihan näinkin, mutta valmistin annokseen vielä lisäksi juuriselleripyreen. Ja se sopi oikein mainiosti tämän yhdistelmän kanssa. Pitänee tuo juuriselleripyreekin blogata, se kun on meidän ehdoton liha/kalaruokien lisukesuosikki tällä hetkellä 🙂

Paistettuja kampasimpukoita ja verimakkaraa 2:lle

4-6 suurikokoista kampasimpukkaa
n. 8 cm pätkä verimakkaraa, esim. Tapola
kasviöljyä
tuoretta rucolaa

Kuivaa kampasimpukat talouspaperilla.
Poista verimakkarasta mahdollinen kuori (suoli). Leikkaa verimakkarat n. 1,5- 2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi.
Lämmitä paksupohjainen pinnoitettu paistinpannu, ja kuumenna siinä pari ruokalusikallista ruokaöljyä. Ruskista öljyssä kampasimpukat n. 1-2 minuuttia (käytännössä n.2 min), kunnes simpukoiden pohja karamellisoituu. Käännä simpukat ja paista toiset pari minuuttia, Kampasimpukoita ei saa paistaa ylikypsiksi, silloin ne muuttuvat kumipalloiksi ja ikäviksi syödä.

Nosta paistetut kampasimpukat (lämmitetylle) lautaselle, peitä lautaset foliolla.
Paista seuraavaksi verimakkarat pannulla noin 2 minuuttia/puoli, kunnes ne ovat pinnaltaan rapeita.

Asettele lautasille muutama tuore rucolan lehti, kampasimpukat ja verimakkarasiivut. Mausta kampasimpukat sormisuolalla. Nauti heti.

Juomasuosituksena ehdottomasti samppanja, meillä mentiin Billecart-Salmon Sous Boisilla 🙂 

Herkkutatti-taleggio- perunat


Tämä resepti on ollut mulla säästössä odottamassa valmistusta melko pitkään. Taleggio– juusto kun ei ole kävellyt vastaan sopivasti missään, mutta viime viikonloppuna löysin italialaiselta herkkukojulta ELMA-messuilta taleggio– juustoa ja pari vuotta kypsytettyä parmesaania. Taleggio on italialainen DOP– alkuperäsuojattu (Denominazione di Origine Protetta) pehmeä ja hyvin rasvainen lehmänmaitojuusto, joka valmistetaan Taleggion laaksossa. Syötävä kuori on oranssihtava ja harmaan läikikäs. Stokkalta ja hallien juustokaupoista juustoa varmasti löytyy.

taleggio-tatti-perunat2
Tässä ruuassa taleggio- juusto yhdistyy sienien aateliin, herkkutattiin. Ohuita perunaviipaleita kuullotellaan paistinpannulla, ja aluksi tuntuu, ettei tavara millään mahdu paistinpannulle (vaikka oman pannuni halkaisija on 28 cm), mutta varovasti ja rauhassa käännellen homma kyllä sujuu. Perunaksi kannattaa valita hieman kiinteämpi uuniperuna, esim. Rosamunda. Ja potut pitää viipaloida OHUIKSI viipaleiksi 😉
Ohje on otettu aikanaan muistaakseni Anna-lehdestä, ehkä reilu vuosi sitten, ja resepti taitaa olla Hietalahden kauppahallin juustokauppiaan, Tuula Paalasen, ohje.
Tästä tuli kyllä juustoperunoiden suosikki!

Taleggio-tatti- perunat

1,2 kg perunoita, hyvin ohuiksi viipaleiksi viipaloituna
2 salottisipulia
oliiviöljyä ja voita paistamiseen
200 g taleggio- juustoa
2 dl kuohukermaa
n. 150 tuoreita (tai pakastettuja, kyllä ne ihan hyvin käy 😉 ) viipaloituja ja paloiteltuja herkkutatteja
2 valkosipulin kynttä
silolehtistä persiljaa
suolaa, vastajauhettua mustapippuria

Viipaloi sipulit ja perunat ohuelti. Paista sipulisilppua hetki voi-öljyssä. Lisää joukkoon perunat ja paista puolikypsiksi aina välillä käännellen. Mausta suolalla ja siirrä uunivuokaan.
Viipaloi tatit ja paista niitä kunnes neste on haihtunut. Lisää nokare voita ja veitsellä hienonnetut valkosipulinkynnet. Jatka vielä hetki paistamista.
Sekoita tatit, puolet kuorineen paloitellusta juustosta ja persiljasilppu perunoiden joukkoon. Ripauta vielä suolaa päälle (perunat vaan tarvitsee yllättävän paljon suolaa kypsyessään).
Mausta mustapippurilla ja kaada päälle kerma. Asettele loput juustosta paloina paistoksen pinnalle. Kypsennä 200 asteisessa uunissa 30-40 min tai kunnes perunat ovat täysin kypsiä ja paistoksen pinta ruskistunut.

taleggio-tatti-perunat

Ensimmäisenä päivänä nautin perunat pannulla paistetun ankanrinnan ja pelkästään Pinot Noir- rypäleistä valmistetun erinomaisen Laurent-Perrier Cuvée Rosé Brutin kanssa.

l-p cuvee rose bruttaleggio-tatti-perunat3

Vaikka samppanjan ystävä olenkin, ja edellä mainittu yhdistelmä oli hyvä, niin kuitenkin seuraavana päivänä ylittyivät odotukset vielä (perunoita siis jäi jäljelle… 🙂 ). Ankanrinta oli kenties kypsynyt liian kypsäksi (jäi kyllä vielä ehkä hiukan roseeksi), koska paistolämpömittari oli epäkunnossa, mentiin siis aivan mutu- tuntumalla…

Perunoiden seurana seuraavana päiväna nautittiin erinomaista Metsäojan highland– sonnin ulkofileetä ja keitettyjä ruusukaaleja. Ruokajuomana ehdottoman toimiva La Chouffe, tonttuolut Belgiasta, jota olen varmaan jo ennenkin hehkuttanut. Vaikka punaviinin ystävä olenkin, varsinkin pihviruoan ollessa kyseessä, on tämä olut kuitenkin pihvin seurassa paremmin kuin kotonaan. Kannattaa kokeilla, jos et usko minua 😉

l-p cuvee rose brut2

Samppanja itsessään, siis Laurent-Perrier Cuvée Rosé Brut, pääsi lempi-rosé-samppanjoitteni joukkoon. Kaunis punertava viini, jonka mausta erotat punaisia marjoja. Viini on sopivan hapokas ja hedelmäinen. Tasapainoinen viini, joka sopii vaikka linturuokien seuraksi tai vaikka aivan sellaisenaan hyvässä seurassa 😉 Ja harvinainen rosé-samppanja siinäkin mielessä, että se on pelkästään Pinot Noirista maseroimalla valmistettu (puristetut rypäleet kuorineen ovat viinimehun kanssa kosketuksissa 3 päivän ajan). Useimmat rosé-samppanjat valmistetaan siis sekoittamalla Champagnen alueella tehtyä punaviiniä varsinaisen samppanjan joukkoon.
Tämän upean samppanjan löydät Alkon tilausvalikoima-hintaa huokeammalla mm. Viking Linelta 😉