Avainsanat

, , , , , , ,

Pimeneviin elokuun iltoihin sopii makeaksi aterian päätökseksi maukkaista omenoista ja maustelimpusta rakennettu perinteinen skånelainen jälkiruoka. Tämä ohje on lainattu loistavasta Hans Välimäen Koti keittiössä– kirjasta. Tein jokaiselle oman pikku tortun rakentamalla annoksen pieniin annosvuokiin. Kuva ei valitettavasti oikein anna oikeutta tortulle🙂

20120819-114351.jpg

Skånelainen omenatorttu – Skånsk äppeltorta
(5-6 pikkuannosta- riippuen tietysti annosvuoan koosta)

250g raastettua maustelimppua
150g voita
0,5 dl sokeria
2-3 rkl fariinisokeria
2 omenaa pieniksi kuutioksi paloiteltuna (mitä pienempää, sitä paremmin torttu pysyy kasassa)
1 rkl kanelia
2-3 dl omenahilloa

vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä tarjoiluun

Raasta limppu, sulata (älä ruskista) voi paistinpannulla. Lisää joukkoon sokerit, omenakuutiot ja leipäraaste. Mausta seos kanelilla ja karamellisoi jatkuvasti käännellen kauniin ruskeaksi.
Kokoa omenamassa ja omenahillo kerroksittain uuninkestäviin, voilla voideltuihin pikkuvuokiin. Paista 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Kumoa hieman jäähtyneenä lautaselle ja tarjoa kylmän vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.

Kokin huomioita:
Maustelimppuna käytin Maalahden limppua, jonka raastaminen osoittautui hyvin haastavaksi (ja hermoja raastavaksi) toimenpiteeksi. Heitin lopulta leipäviipaleet Bamixin myllyyn, ja surautin sillä leivän muruksi. Vaivatonta.
Jos teet pikkutorttuja, kannattaa olla nyt pikkutarkka ja kuutioida omenat hyvin hyvin pieniksi.
Omenahilloa ei pikkutorttuihin väliin hirmuisesti mene, alimmaksi tietysti leipärouhetta, sen päälle omenahilloa, uusi kierros leipärouhetta ja hilloa. Päällimäiseksi tietysti leipärouhekerros. Minä käytin Dronningholmin omena-vaniljahilloa.
Tortun kannattaa hiukan aikaa jäähtyä vuoassaan ennen sen ulos kopauttamista. Ekalla kerralla osa tortuista hajosi poisotettaessa, ja toisella kerralla oli ehkä hieman haastavaa saada tortut ulos vuoasta, kasassa kuitenkin pysyivät. Makuun ei tortun läsähtäminen vaikuta, mutta eihän se yhtä esteettisen näköinen ole🙂
Torttu on pienestä koostaan huolimatta melko tuhtia syötävää, ja hyvin makeaa. Ehdottomasti tarvitsee vaniljäjäden- tai kastikkeen viereensä.

Illallisvieraiden tuoma makea jälkiruokaviini Mouton Cadet Reserve Sauternes 2007 sopi oikein hyvin tämän jälkiruoan kanssa nautittavaksi. Kiitos, Irmeli ja Pekka!

20120819-114407.jpg
Illallinen muutoin muodostui tällä kertaa kesälomamatkalta Champagnesta tuodun Charles Heidsieck Brut Reserve NV magnum-pullon ympärille. Pulloon oli vielä merkittynä Mis en cave-päivämäärä, eli kyseinen pullo oli kellaroitu vuonna 2000. Kyseinen viini on siis valmistettu pääosin vuoden 1999 ja sitä vanhemmista reserviviineistä. Ja mikä herkku se olikaan!
Samppanjaa maisteltiin aivan aluksi perinteisten siianmäti-smetanaleipien kera, joka odotetusti sopi kuin nenä päähän. Alkuruokana tarjosin punajuuritahnaa ja vuohenjuustoa, minkä seurana Charlie toimi edelleenkin moitteettomasti. Mutta kenties eniten ihmetystä aiheutti pääruoka, grillattu Charolais-naudan entrecote ja jo aiemmista postauksista tuttu melko etikkainen rucola-papu- salaatti. Samppanja klaarasi tämän yhdistelmän vaivatta ja jaksoi kantaa hyvin. Minun mielestäni varalle valittu Masin Campofiorin ei pystynyt samaan.
Ei ihme, että MW Essi Avellan kirjassaan Matka Champagneen kehuu kyseisen samppanjan gastronomiseksi. Eli samppanjaa voi hyvin nauttia läpi aterian!

20120819-121739.jpg

20120819-123851.jpg